keskiviikko 24. lokakuuta 2018

24.10.2018 valtuustoaloite

Moi, 
24.10.2018 Porvoon valtuuston kokouksen yhteydessä alla olevan valtuustoaloitteen. Se oli esillä paperimuodossa, ja muilla valtuutetuilla oli mahdollisuus allekirjoittaa se, tavalliseen tapaan. 




"Valtuustoaloite kiinteistöjen tarkastamiseksi Porvoossa 

  
Kiinteistöveron nostoa harkitaan lähes jokaista budjettia rakennettaessa. Mitä rehellisemmin kukin kiinteistön omistaja kiinteistöveron maksaa, sitä pienemmät ovat paineet veron korotukselle. 


Kiinteistöverolakia muutettiin kolmisen vuotta sitten siten, että kiinteistön omistajalla on ilmoitusvelvollisuus rakennusten muutoksista.

Kuntaliiton veroasiantuntijan Jukka Hakolan mukaan kiinteistöjen tarkastuksia pidetään kunnissa usein liian työläinä ja rahallisesti miinusmerkkisinä. Joidenkin selvitysten mukaan taloudellinen hyöty näyttäisi kuitenkin ylittävän kustannukset. 
  
Esimerkiksi Heinolassa suoritettiin tarkastus, jossa kiinteistöt käytiin läpi paikan päällä, piirustukset ja lasermittari matkassa. Tämä lisäsi kiinteistöveron tuottoa reilu miljoona euroa, kiinteistöveroihin 21 prosentin nousun, kun noin puolet kiinteistöistä oli tarkastettu. Heinolassa ei käytetty sanktioita, jotka myös olisivat mahdollisia.

Kiinteistöverohyödyn lisäksi kaupunki saisi rakennusrekisterin päivitettyä. Rakennusrekisterin ajantasaisuudella on vaikutusta mm jätemaksuihin. Rekisterin ulkopuolisista mökeistä ja muista 
käytössä olevista rakennuksista ei jäteyhtiöillä ole tietoa.  
  
Esitän, että Porvoossa suoritettaisiin edellä mainittu, Heinolan esimerkin mukainen, kiinteistöjen tarkastus jo ensi vuoden aikana.  
  
Porvoossa, 24.10.2018 


Joonas Dachinger,          Porvoon kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliitto" 

torstai 27. syyskuuta 2018

Muutosehdotukseni strategialuonnokseen

Porvoon kaupungin 16.05.2018 strategialuonnokseen muutosehdotukseni:

”Suosituin kotikaupunki
Suomen viihtyisin ja vetovoimaisin kotikaupunki” –kohtaan ehdotan lisättäksi:

“Porvoon kaupunki on edelläkävijä lapsi- ja sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Porvoon kaupunki noudattaa tarkasti Suomen 2016 solmimaa YK:n vammaissopimusta sekä osallistaa vammaisjärjestöjä ja vammaisneuvostoa aiempaa aktiivisemmin.”

”Menestyvät ja kasvavat yritykset” -kohta

Ehdotan lisättäväksi seuraavan lauseen: “Edistämme paikallistaloutta: 1)Suosimalla paikallisesti tuotettuja hyödykkeitä ja palveluita sekä suosimalla yrityksiä, jotka työllistävät verrattain paljon paikallisia asukkaita. 2) Paikallisrahakokeiluin.”

Vastuullinen talous ja omistajapolitiikka” –kohdasta ehdotan poistettavaksi kokonaan seuraavan osan:

”Suuret rakennus- ja korjaushankkeet ajoitetaan ja mitoitetaan niin, etteivät ne kasvata kaupungin velkataakkaa. Kaupungin taloutta tasapainotetaan 2020-luvun alkuvuodet rajoittamalla investointeja. Nettoinvestoinnit sovitetaan keskimäärin enintään vuosikatteen tasolle. Pidämme asukkaiden verorasituksen kilpailukykyisellä tasolla Uudenmaan alueen kuntiin verrattuna.”

Tilalle ehdotan lisättäväksi seuraavan lauseen virkkeen:

”Uusklassisen taloustieteen lisäksi Porvoon kaupungin talouden hoidossa otetaan huomioon muitakin talousteorioita, kuten keynesiläistä, jälkikeynesiläistä ja talousdemokrattista talousteoriaa.”

“#kaupunkielämää” –kohtaan, “innostavassa ja avoimessa ilmapiirissä.” –jälkeen seuraava virke:

“Päätöksenteko on läpinäkyvää.”

”Vahva yhdessä tekemisen meininki” –kohtaan ehdotan lisättäväksi:

1) “Kiusaamiskulttuurin sekä ulkonäköpaineita ja syömishäiriöitä lisäävän kulttuurin vastaisuutta edistetään aiempaa enemmän.”

2) “Porvoon kaupunki
tukee paikallista kulttuuria paitsi rahallisesti myös tarjoamalla tiloja ja puitteita työskentelyyn ja kulttuurin tarjontaan sekä investoimalla omaan kaupungin teatteri- musiikkitilaan.”

“Porvoon kaupunki on edelläkävijä lapsi- ja sukupuolivaikutusten arvioinnissa.”


“Ilmastotyön edelläkävijä” – kohtaan ehdotan muutettavaksi seuraavasti:
“Vuonna 2030 Porvoo on lähes hiilineutraalikaupunki -  liikenteen ja Porvoon kaupungin sisällä tuotetun energian päästöt ovat vähentyneet 80% vuoden 1990 tasosta. Puun käyttöä energian tuotannossa vähennetään. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kannalta vaikuttavimpana ja edullisimpana toimena Porvoo pyrkii vähentämään eläinperäisten elintarvikkeiden ja –kulutustavaroiden käyttöä. Luontovaikutusten arviointia pyritään kehittämään, jotta luonnon monimuotoisuutta vaalittaisiin aiempaa enemmän, ja ns vanhoille metsille annettaisiin nykyistä enemmän elintilaa.”

“Kestävä arki” –kohtaan ehdotan seuraavat muutokset:

”Profiloidumme kestävän liikkumisen kaupunkina, jolla on toimiva syöttö- ja maksuton joukkoliikenne, jaettuja kyytejä ja liikkumista palveluna. Julkisen liikenteen heikennykset haja-asutusalueille on kyettävä katkaisemaan ja päästävä asetelmaan, missä sitä kehitetään eikä pureta entisestään. Joukkoliikenne tulee olemaan maksutonta.”

Ystävällisin Terveisin
Joonas Dachinger


torstai 14. kesäkuuta 2018

Puheeni 13.06.2018 Porvoon valtuuston kokouksessa

Porvoon valtuuston kokous 13.06.2018

Ensimmäinen puheeni käsiteltäessä esityslistan pykälä 6:

"Porvoon kaupunki on työnantajana melko hyvä. Kuitenkin työntekijöiden keskuudessa on liikaa stressiä, mikä tavalla tai toisella myös lisää kustannuksia työnantajalle.

On hyvin todennäköistä, että lomarahojen leikkauksen jälkeiselle ajalle tulevat monet esittämään muita vastaavia työntekijöiden kuormaa lisääviä, lainausmerkeissä, säästötoimenpiteitä. Jos ns kilpailukykysopimukset tai muut vastaavat työntekijöiden taakkaa lisäävät lainausmerkeissä uudistukset joskus tuottavat nettomääräisesti lisää rahaa julkiselle taloudelle, niin Porvoon kaupungin kilpailukyvynkin nimissä hyöty tulee antaa kokonaan työntekijöille.

Arvostan sitä, miten pykälä kuudessa rehellisesti todetaan työntekijöiden lisä- ja ylityön lisääntyneen tämän ns kilpailukykysopimuksen lisäksi. On hyvä varoa yliromantisoimasta niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin työntekijöiden työpanosta. Itse kullakin meistä on erilaisia elämän tilanteita tm, joiden takia emme aina anna parasta mahdollista työpanosta, emmekä tee sataa lasissa työtä. Kuitenkin ylityöt kertovat, Alexander Stubbin tyyliin "kolmesta asiasta". "yksi") Kokonaisuudessaan työntekijät ovat tunnollisia. "kaksi") Oletettavasti työntekijöiden keskuudessa on myös liikaa työperäistä stressiä. "kolme") Porvoon kaupungin pitäisi em syistä palkata lisää työntekijöitä ennen, kuin saisi olla edes puhetta mistään työn tehostamisista.

Määräaikaisten työntekijöiden keskuudessa kynnys hakea sairaslomaa on yleisesti korkeampi. Määräaikaisten työntekijöiden osuus on lisääntynyt. Samalla  pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt. Jatkossa, ennen kuin tässä yhteydessä voidaan sairauspoissaolojen määrän vähentymisestä käyttää adjektiivia: ilahduttavasti, pitäisi voida osoittaa, ja kenties nytkin joku sen pystyy osoittamaan, että vastaavissa työtehtävissä ja vakinaisessa työsuhteessa olevien keskuudessa sairauspoissaolojen määrä on myös vähentynyt." 


Toinen puheeni:

"Rahoitusvajeen korjaaminen onnistuu toki, kuten pykälä 8 on esitetty. Pitäisi kuitenkin huomioida, millaiset rahoitusvajeongelmat siitä seuraa Porvoon kunnassa olevalle yksityiselle sektorille. 

Olen samaa mieltä siitä, että verotuksen korottaminen heikentää yksityisen sektorin taloutta, ainakin lyhyellä aikavälillä. Jos kuitenkin onnistutaan käyttämään verotulot paikallistaloutta vahvistavalla tavalla, päästään aika lähelle parempaa lopputulosta, julkisen sektorin talouden näkökulmasta. Haluan tuoda esiin vielä yhden vaikuttavan asian yksityisen sektorin talouden kannalta, kuin verotuksen. Nimittäin rahoitusvajeen korjaamiseksi tai muuta perustelua käyttäen julkisen sektorin menojen leikkaukset. Nyt kärjistän; voidakseen työllistää, yritykset eivät tarvitse niinkään veronalennuksia, vaan asiakkaita. Asiakkaiden ostovoima heikkenee useimpien julkisenkin sektorin menojen leikkausten myötä."

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Valtuuston kokouksessa 30.05.2018, Haikkoon kaava


Valtuuston 30.05.2018 kokouksessa käsiteltäessä pykälää 6, Asemakaava 485 Haikkoonranta II,  pitämäni puhe:

“Aurinkoenergian hyödyntäminen on mainittu. Miksei myös tuulienergia? Aurinkoenergian hyödyntäminen on tässä kaavassa ymmärtääkseni vapaaehtoista. Vapaaehtoisuudessa on sekä hyvää että huonoa. Hyvää on se, ettei pakoteta uusia asukkaita ostamaan jotakin yksityisiltä markkinoilta. Pakottaminen olisi epäoikeudenmukaista tilanteessa, jossa valtaosa porvoolaisista eivät ole merkittäviä aurinko- ja tuulienergian käyttäjiä. Huonoa vapaaehtoisuudessa on se, että aurinko- ja tuulivoimaa yhtään romantisoimatta, olisi koko maapallon selviytymisen kannalta tavalla tai toisella vähennettävä riippuvuutta niin ydin- fossiilipolttoaineista kuin pidemmällä aikavälillä myös puun polttamisesta energiaksi. Niin kallista, kuin tuuli- ja aurinkoenergia onkin – eikä se välttämättä nykyään enää liene kovin kallista, - niin sen käyttöönotosta luopuminen tulle tuleville sukupolville joka tapauksessa kalliimmaksi.

Reiluinta olisi nostaa vaikka kunnallisveroa aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseksi. Toisaalta myönnän, että tällaisessa tapauksessa verojen korottaminen on ideologista. Aurinkoenergia on kuitenkin niin tärkeä asia, että jos se jollakin konstilla saadaan lisättyä, kuten tässä pykälässä se mainittua, niin en lähde tämän enempää sörkkimään tätä kysymystä ideologialla.”

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Pohdintaani Porvoon kaupungin 16.05.2018 strategialuonnoksesta

          Omaa pohdintaani Porvoon kaupungin 16.05.2018 strategialuonnoksesta


”Suosituin kotikaupunki”

”Menestyvät ja kasvavat yritykset” -kohta

Ehdotan lisättäväksi seuraavan lauseen: “Edistämme paikallistaloutta: 1)Suosimalla paikallisesti tuotettuja hyödykkeitä ja palveluita sekä suosimalla yrityksiä, joiden palveluksessa on eniten paikallisia asukkaita. 2) Paikallisrahakokeiluin.”

Velattomaan paikallisrahaan perustuva paikallistalouden kukoistaminen olisi aidosti sellaista menestymistä, joka ei olisi keneltäkään muilta pois, ja ennen kaikkea sellaista, joka vähentäisi riippuvuutta ikuisesta talouskasvusta. Sen sijaan Porvoon onnistuminen monikansallisten yritysten ja turistien houkuttelussa edellyttää vaihtotaseen ylijäämää, joka samalla on velkojen sysäämistä muiden niskaan ja rahojen nettomääräistä itsellään pitämistä, eli että muu Suomi ja muu maailma velkaantuu Porvoon hyväksi. Lähes kaikki nykyisin käytössä oleva rahahan on velkaa.

Ilmaisu:”Vastuullinen talous” on yhtä ympäripyöreä, kuin tyyliin:”Kannatamme hyviä asioita ja vastustamme pahoja.” Toki tämän otsikon alla avataan sitä, mitä tässä strategialuonnoksessa tarkoitetaan vastuullisella taloudella. Sen pohjalta otsikon tulisikin olla:”Uusklassisen taloustieteen mukainen vastuullinen talous ja omistajapolitiikka”.

Edelleen ”Vastuullinen talous…” -kohdassa:”
Suuret rakennus- ja korjaushankkeet ajoitetaan ja mitoitetaan niin, etteivät ne kasvata kaupungin velkataakkaa.” Jos tällä tarkoitettaisiin koko kaupungin velkataakkaa, siis yhdessä sekä yksityisen että julkisen talouden, niin se olisi ok. Tässä strategialuonnoksessa lienee kuitenkin tarkoitettavan vain julkista taloutta. Keynesiläisen talousopin mukaan kun talous kasvaa yksityisellä sektorilla, niin esim hyvillä rakennusalan ammattilaisilla riittää töitä ilman julkisen sektorin rakennushankkeita, ja julkisella taloudella on mahdollista keventää omaa velkataakkaansa, koettaa siirtää suuret investoinnit talouden taantumaan, sekä tarvittaessa korottaa veroja – edellyttäen, että mm harmaata taloutta ja aggressiivista verosuunnittelua ollaan saatu minimoitua. Julkisen talouden kannattaa ajoittaa rakennus- ja muut vastaavan suuruiset julkiset investoinnit yksityisen sektorin talouden taantuman aikaan. Talouden taantuman aikana julkisen talouden rahoittaa investointeihin ensisijaisesti hakemalla luottoa liikepankeista sekä työllistää enemmän ihmisiä julkiselle sektorille sekä tarvittaessa laskea veroja, eli kasvattamalla velkataakkaansa. Tällainen toiminta puskuroi talouden nousu- ja laskukausivaihtelun haittavaikutuksia, mm ylläpitämällä ammattitaitoa ja työkykyä yli talouden taantumien.

Toki julkisen sektorin velkataakkaa olisi mahdollista yrittää hillitä myös taloudellisen taantuman aikana käyttämällä mahdollisimman paljon velatonta paikallisrahaa.

·      
”Ilmastotyön edelläkävijä”-kohta

Hiilineutraaliudella tarkoitettaneen tässä strategialuonnoksessa lähinnä / pelkästään energiatuotannon ja liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä (80%:lla vuoteen 2030, kun EU direktiivin edellytys on 40%) mikä on erittäin tärkeä ja hyvä asia. Kuitenkin viitaten World Watch Institute:n Goodland – Anhang 2009 tutkimukseen kaikista ihmisestä johtuvista ilmastonmuutosta pahentavista tekijöistä CO2 päästöt ovat merkittävä, mutta ei suurin, eläintuotannon osuuden ollessa ”vähintään” 51%. Useat ilmastotieteilijät, jotka ylipäänsä ovat julkisesti ottaneet huomioon eläintuotannon, ovat kukin päässeet toki erilaiseen prosenttilukemaan. Monien eläintuotannon osuutta ilmastonmuutoksessa huomioivien ympäristöaktivistien, mukaan totuus on lähempänä 51:tä kuin 18:aa prosenttia. YK:n virallinen lukuhan on eläintuotannon osuudelle 18%, joka sekin on suurempi, kuin kaikki liikenne – jumbojetit ja rahtilaivat mukaan luettuina – yhteensä 13%.

Näin ollen se, että tässä strategialuonnoksessa ilmastotyön edelläkävijyyteen kuuluu vain energia ja liikenne on oikeansuuntainen, mutta riittämätön – ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Suurin osa ihmisen toiminnasta johtuvat metaanipäästöt ovat peräisin eläintuotannosta, eikä luomutuotannonkaan osuus ole suhteellisesti yhtään pienempi vaan todennäköisesti isompi. Metaani häviäisi ilmakehästä reilusti alle 20 vuodessa, kun taas CO2:n merkittävään vähentymiseen kulunee todennäköisesti reilusti yli sata jopa satoja vuosia.

Tässä oli joitakin syitä siihen, miksi eläinperäisten tuotteiden välttäminen on moninkertaisesti tehokkaampi ja halvempi vaihtoehto, kuin tässä strategialuonnoksessa mainitut suunnitelmat energian ja liikenteen suhteen. Mm vielä ennen kuin vuoden 2008 lama oli ehtinyt kunnolla vaikuttaa Suomen taloudessa, puhuttiin siitä, ettei merkittäviin kevyen liikenteen väylähankkeisiin tule Porvoossa olemaan varaa.

Tämän strategialuonnoksen hiilineutraaliuuteen laskettaneen mukaan etupäässä puun poltto. Aurinko- ja tuulivoiman sekä jäte-energian käyttö lienee hyvin pieni. Puuta polttamalla, voi hillitä painetta käydä fossiiliöljysotia Lähi-Idässä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta puun poltto ei ole juuri parempi vaihtoehto, kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö – niin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Porvoon Energia käyttää aika pitkälle puuteollisuuden sivutuotteita, eikä tällä hetkellä metsää kaadeta kai kovin paljon suoraan Porvoon Energian käyttöön. Metsän eliölajiston yksipuolistumisen ja ravinneköyhtymisen hillitsemisen kannalta, kaadetusta puusta pitäisi kuitenkin yrittää jättää mahdollisimman paljon metsään.

”Ilmastotyön edelläkävijä” –kohdassa on mainittu Kilpilahti eli Neste Oil Oy:n fossiililöljyjalostamo. Neste Oil Oy, kuin kenties myös kaikki muutkin monikansalliset fossiilienergia-yhtiöt sekä öljyntuottajamaat, mukaan lukien Saudi-Arabia, panostaa ”voimakkaasti” uusiutuviin energiamuotoihin. Edellä mainittujen tavoitteena ei ole kuitenkaan pyrkiä mahdollisimman nopealla aikataululla jättää verrattain helposti porattavissa ja louhittavissa oleva fossiilienergianlähde maaperään, eikä siis ikinä polttaa sitä alunperinkään. Em strategia ei vastaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, vaan fossiilienergian loppumisen haasteisiin. Se - että ensin verrattain helposti porattavissa ja louhittavissa oleva fossiilienergia saadaan ensin kaikki myytyä ja siis myös poltettua ilmakehään, ja vasta sitten otettua käyttöön muut energiamuodot - ei ole ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Fossiiliöljy-yhtiöillä on sijoitettuna energianlähteiden poraamiseen ja louhimiseen sekä jakeluun yhteensä ainakin biljoona euroa. Verrattain pienillä lisäpanostuksilla, fossiilienergiayhtiöt voivat pysyä rikkaina vielä usean vuosikymmenen ajan, jos ihmiskunta vain saadaan pysymään riippuvaisina fossiiliöljystä. Jotta fossiilienergiariippuvuudesta voitaisiin vapautua ennen fossiilienergian loppumista, edellyttää se valtavia ponnisteluita julkiselta sektorilta, ja katseen suuntaamisesta fossiilienergiasta (ja fossiililannoitteista) irrallaan oleviin energia-alan (ja lannoitealan) yhteistyökumppaneihin.

Niin kallista ja vaikeaa, kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen on, niin hillinnän epäonnistuessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee olemaan vielä kalliimpaa ja vaikeampaa.

Vallassa olevan ilmastonmuutosteorian osoittautuessa vääräksi, tulee useimmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet saada vietyä läpi joka tapauksessa. Muun muassa metsien häviämiseen ja merten lajiköyhtymiseen pääsyyllinen on eläintuotanto. Sadat tuhannet ennenaikaiset kuolemat ovat seurausta maailman fossiili- ja ydin energian ja liikenteen päästöistä. Niin paljon antibiootteja, kuin ihmiset käyttävät, antibioottien suurin käyttäjäryhmä on kuitenkin tuotantoeläimet. Suurimmat lääkkeille vastustuskykyiset superbakteeri- ja viruspommit tikittävätkin tuotantoeläinlaitoksissa.


”Vahva yhdessä tekemisen meininki” –kohta

Kiusaamiskulttuurin hälventäminen olisi merkittävä parannus nyt voimassa olevaan strategiaan verrattuna.


”Viihtyisä, elävä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta” –kohtaan lisäisin:

”Pohditaan millaiset mainokset voisivat olla yhteydessä syömishäiriöiden pahenemiseen sekä ”kaunis-ruma” –kultturin edistämiseen, ja kieltää sellaiset ulkomainokset.”



maanantai 12. helmikuuta 2018

Vetoomus Porvoon Sivistyslautakunnalle

VIITE: Porvoon Sivistyslautakunnan 13.02.2018 esityslista, asianumero 3


Hei,

Useimmille vegaanista elämäntapaa noudattaville kyse ei ole mihinkään kulttiin kuulumisesta, ei trendikkäänä olemisesta, eikä kyse ole edes puhtaasti eläinten oikeuksista. Eläintuotannon vähentäminen / lopettaminen ei ole vain hyvä asia – se on elinehto.

Eläintuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen ja luonnon tuhoutumiseen on aiempaa luultua suurempi. World Watch Institute:n mukaan maailmalla on aikaa vuoteen 2021 saada aikaan toimia, jotka hillitsisivät ilmastonmuutosta riittävästi. Muuten ilmastonmuutoksen vaikutus tullee olemaan murskaava ihmiskuntaa ja muuta eliöyhteisöä kohtaan. Eläintuotannon osuus kaikista ihmisen aiheuttamista ilmastonmuustosta pahentavista tekijöistä saattaa olla jopa suurempi kuin kaikki muut tekijät yhteensä. (Goodland – Anhang 2009). Niin tärkeää kuin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen onkin, niin vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettaisiin nyt, niin maailman lämpötila saattaa nousta parilla asteella seuraavan parin kymmenen vuoden aikana, jos eläintuotantoa ei vähennetä. Eläintuotannon korvaaminen vegaanituotannolla on halvin, mutta vaikuttavin ilmastonmuutosta hillitsevä teko. (Oppenlander 2013).

Vaikka vallassa oleva ilmastonmuutosteoria ei pitäisikään paikkaansa, niin olisi erittäin tärkeää toteuttaa useimmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarkoitetut toimenpiteet. Myös eläintuotannolla on muita erittäin merkittäviä haittoja, paitsi ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen.

Suurin osa maailman metsien hupenemisesta liittyy eläintuotantoon. Amazonasin sademetsätuhoista noin 90% liittyy maailman eläintuotantoon. “Suomalaiseen” eläintuotantoon käytettävästä rehusta 85%, on tuontirehua, josta noin puolet tulee Amazonasin alueelta. Rehun omavaraisuusasteen kohottaminen lisäisi painetta raivata Suomen metsiä rehun tuotannolle sekä sallia suurempia ravinnepäästöjä Suomen vesistöihin.

Niin paljon antibiootteja, kuin ihmiset käyttävät, niin maailman suurin käyttäjäryhmä on silti tuotantoeläimet. Ei ole kovin yksinkertaista pitää eläintuotantoa samalla tasolla, mutta vain merkittävästi vähentää antibioottien käyttöä eläintuotannossa. Tuolloin tuottavuus tulisi laskemaan ja hinnat nousemaan.

Maailman Luonnon Säätiön “kestävän kalastuksen periaate” merkitsee sitä, että sitä mukaa, kun yhdestä kalastettavasta lajista tulee uhanalainen, siirrytään seuraavaan kalalajiin. Riippumatta mahdollisesta saasteiden vähentymisestä sekä mm muovijätteen vähentymisestä, niin pelkästään kalastamisen takia maailman valtameristä tullee kuolemaan sukupuuttoon kaikki kalat ennenkuin nykynuoriso saavuttaa eläkeiän.

Luomueläintuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän antibiootteja ja kasvinsuojelukemikaaleja. Ilmastonmuutoksen ja metsien häviämisen kannalta luomueläintuotanto ei kuitenkaan ole vähemmän haitallinen vaihtoehto.

Parhaimmillaankin ruoan osuutta ilmastonmuutoksessa voidaan lähiruoan suosimisella tai lakto-ovovegetaarista ruokavaliota noudattamalla vähentää vain murto-osa verrattuna vegaaniruoan käyttöön.

Vegaaniruoka sopii myös heille, jotka noudattavat ns lakto-ovovegetaristista ruokavaliota, mutta ei päinvastoin.

Vegaaniruokavalion noudattaminen ei välttämättä edellytä “kasvisten” eli vihannesten käytön lisäämistä. Viralliset suositukset vihannesten, hedelmien ja marjojen käytölle ovat samat kaikille riippumatta siitä noudattaako vegaanista tai jotakin muuta ruokavaliota. Vegaaniruokavalion noudattaminen ei välttämättä edellytä tiuhempia ateriavälejä eikä lisää välipalojen tarvetta. Eikä vegaaniruokavalion noudattaminen välttämättä edellytä suurempien ruokamäärien nauttimista, eikä se aseta haasteita mm riittävän energian ja valkuaisaineen saannille fyysisesti aktiivisille lapsille ja nuorille. Vegaaniruoka ei merkitse kituuttamista, nälkää eikä syömisen nautinnoista luopumista.

Nuorin lapsemme täyttää kuukauden päästä kolme vuotta. Hän on ollut vegaani koko ikänsä. Ei ongelmia. Jos ei kuitenkaan vegaaniruokaa ole tarjolla, kun hän ensi kuussa aloittaa Porvoon kaupungin päivähoidossa käynnin, tulee perheemme olemaan eriarvoisessa asemassa.

Pyydän kohteliaimmin, että Porvoon kouluissa ja päiväkodeissa tullaan tarjoamaan vegaaniruokaa päivittäin, ainakin vaihtoehtona.


Ystävällisin Terveisin
Joonas Dachinger, Porvoo
Joonas.dachinger@pp.inet.fi

torstai 14. joulukuuta 2017

Toinen puheeni 13.12.2017 Porvoon kaupunginvaltuustossa


Käsiteltävänä aiheena oli pykälä 6, Uuden strategian valmisteleminen

"Hyvä ja tärkeä puhe valtuutettu Korhoselta, mitä tulee sivistykseen. Itse aion puhua tässä kohdassa strategiasta ja toivosta. 

Olematta liian optimistinen, ja peittelemättä uhkia, strategiaa on mahdollista laatia tavalla, joka antaisi toivoa. Olen jo puhunut aiemmissa kokouksissa paikallistaloudesta ja paikallisrahasta. Eli en aloita taas kaikkea alusta. Haluan kuitenkin toistaa yhden perusteluni uudestaan viitattaamalla, viime aikoina tässäkin valtuuston kokouksessa keskustelun aiheena olleeseen, mahdolliseen korkojen nousu tai uuden taloudellisen taantuman ilmaantuminen. Porvoon kaupungin julkista velkaa lyhentämällä ja budjettia tasapainottamalla emme pysty tarjoamaan porvoolaisille suojaa mahdollisilta korkojen nousun haitoilta. Porvoon kaupungin velan lyhentäminen ja budjetin tasapainottaminen merkitsee velan ja talouden epätaspainoisuuden sysäämistä yksityisen sektorin sille osalle, johon esimerkiksi mahdolliset kipeät julkisen sektorin menojen leikkaukset kohdistuisivat, ja tämä ihmisryhmä tulisi vastaavasti entistä haavoittuvammaksi mahdollisille korkojen nousujen haitoille. Sellaista korkojen täsmänousua ei ole odotettavissa, että korkojen nousu kohdistuisi vain julkiseen talouteen. Kyllä siinä kärsimme me kaikki, joilla on velkaa. Paikallisrahan käytön laajenemisen myötä, siinä määrin, kuin onnistuttaisiin vähentämään riippuvuuttamme euroista, niin vähenisi myös haavoittuvuutemme muun Suomen ja muun maailman taloudellisten taantumien tai korkojen nousun suhteen. Paikallistalouden vahvistumisen myötä ruoka-, energia ja muu tällainen omavaraisuus voi lisätä kriisinhallintakykyä.

Yhtä kaikki, vaikkei Porvoon kaupungin paikallisrahakokeilusta jäisikään meille käteen lyhyellä aikavälillä mitään äsken mainitsemaani näin hienoa ja mahtavaa, niin siinä tapauksessa, ettei kyseistä paikallisrahakokeilua kuitenkaan pidettäisi jälkikäteen ainakaan täytenä epäonnistumisena, niin se voisi antaa toivoa paremmasta maailmasta joskus. Monia ahdistaa ajatus siitä, että jatkuvasti meillä on päällä ikuiselta tuntuva talouskasvupakko, ja toisaalta jatkuva huoli taloudellisen taantuman ilmaantumisesta; ei tiedetä varmuudella, mutta pitkän ihmiselämän aikana taloudellisia taantumia koetaan varmuudella useita.

Joidenkin rahan uudistusta ajavien asiantuntijoiden mukaan kaikkien taloudellisten taantumien, ja jopa monien sotien, taustalla on itse vallitseva rahajärjestelmä, vaikka toki monet muutkin paremmin tunnetut analyysit pitävät sinänsä paikkansa. Näin ollen jos kuitenkin saataisiin sysättyä liikkeelle edes ajatuksen rahan uudistuksesta niinkin suurella rintamalla, kuin koko kunnallisella tasolla, niin se voisi antaa toivoa paremmasta maailmasta. Toivon paraneminen taas ruokkii muutenkin halua toimia ja edistää yleensä parempaa tulevaisuutta ja yhteiskuntaa. Toivon paraneminen ylipäänsä edistää elämän halua, ja näin ollen tavanomaisenkin kansantalouden näkökulmasta olisi myönteinen asia.

Sysmän kunta on varannut paikallisrahakokeiluunsa tänä vuonna tietääkseni 17000 euroa. Eli tämän ei tarvitse olla, valtuutettu Hjeltin sanojen mukaan, liian kunnianhimoinen ja korkealentoinen. 90% maailman paikallisrahakokeiluista ovat epäonnistuneet. On kuitenkin nyt mahdollista yrittää ottaa opiksi muiden epäonnistumisista. Toisaalta kuten yleensä Porvoon kaupungin strategiassa olevaan kokeilukulttuuriinkin tulee kuulua, niin epäonnistumisiakin tulee hyväksyä."